torstai 20. heinäkuuta 2017

Vauva tulee taloon

Viime aikoina mielessä on ollut yksi tärkeä bloggausaihe, mutta halusin odottaa, ennen kuin asiasta blogissa kerron. Asia jäikin osittain tarkoituksella hieman taka-alalle jo senkin takia, että väsymyksen ja pahoinvoinnin takia koko bloggaaminenkin on jäänyt to-del-la vähäiselle (kuten ehkä on huomannutkin tästä blogin hiljaisesta postaus-tahdista...). Enkä kyllä muutenkaan vielä pari kuukautta sitten asiasta olisi halunnut täällä vielä kirjoittaa.

Mutta - kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:



Meeasta on siis tulossa isosisko ja vauva saadaan perheeseen marraskuussa.

Massu on jo pitkään ollut niin iso, ettei tätä asiaa kamalasti ole voinut salailla. Nyt kun viimeviikkoinen rakenneultrakin on takana, tuntui sopivalta ajankohdalta blogissakin asiasta kertoa.

Blogin suhteen mielessä onkin tällä hetkellä lukuisia vauva-aiheisia bloggauksia, joten suurena vaarana on, että blogi hetkellisesti muuttuu taapero/lapsiperhe-blogista puhtaaksi vauvablogiksi. ;) Lähestulkoon julkaisuvalmiina on nyt jo useampi bloggaus ja ajatuksen tasolla vielä muutama lisää - ne ovat vaan odottaneet tämän "julkistamisbloggauksen" esilletuloa.

Nyt kun asia on kerrottu, voi vauva-aiheistakin alkaa blogata. Ja voin luvata, että sitä asiaa kyllä riittää! :)


Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Leluja leikkimökkiin

Leikkimökin sisustusprojekti on edennyt ja ennen kesälomia saatiin "kirppislöytö"-hyllykkö kannettua paikoilleen. Kun säilytystilaakin alkaa jo olla, ovat lelutkin pikkuhiljaa alkaneet löytää tiensä leikkimökkiin.

Kovaa pähkäilyä on - itselläni - aiheuttanut se, mitä leluja leikkimökkiin voisi viedä. Leikkimökkimme kun ei ole ns. talviasuttava ja toisaalta se on kesähelteillä aika kuuma. Aivan kaikkia leluja en siis itse raaski leikkimökkiin varastoida. Ja toisaalta; sekä minun että Meean tahtotilana on pitää leikkimökki siistinä sisältä ja esim. hiekka-vesileikit suoritetaan jossain muualla kuin mökissä; siksi aivan kaikkia ulkolelujakaan ei leikkimökkiin tulla säilömään.


Tähän mahtuu jo useampi lelu!


Toistaiseksi leikkimökistä löytyy:

Pöytä ja tuolit
Synttärilahjaksi neitokainen sai leikkimökkiinsä ihastuttavat vaaleanpunaiset tuolit ja pöydän. Vaikka ne vievätkin jonkin verran tilaa mökistä, ne mahdollistavat monenlaiset leikit aina teekutsuista taiteen tekemiseen.

Pino kirjoja
Koska mökkiin on rakentumassa sohva/sänky/makuupaikka, mikä olisikaan mukavampaa kuin rauhoittua lukemaan kirjoja kaikessa rauhassa. Ehkä tulevina vuosina Aku Ankat tulevat olemaan leikkimökin vakiokalustoa, mutta täksi kesäksi valikoitiin kassillinen kirjoja leikkimökkiin vietäväksi. Ei niitä kaikkein parhaimpia; valtaosa paksusivuisia ja useampi ei-niin-priimaa oleva kirja. Kuitenkin riittävän kiinnostavia naulitsemaan pikkuneidin paikoilleen lukemisen merkeissä. Juuri sopiva setti leikkimökkiin.

Frozen-posliiniastiasto
Meean synttärilahjaksi saama posliiniastiasto on alusta asti ollut menossa leikkimökkiin, eikä sillä ole monesti vielä ehditty kotona leikkiäkään. Syystä että äiti säilöi astiaston hajoamisvaaran varalta kaapin päälle. :D Hajoamisvaara toki ei katoa leikkimökissäkään, mutta sisäleikeissä nykyisellään osana leikkikeittiön muuta varustusta hajoamisvaara on huomattavasti suurempi kuin leikkimökissä, jossa astiastolle on oma selkeä paikkansa hyllyllä (jota tosin seinällä ei vielä ole :D).
Kunhan mökkiin saadaan vielä kunnon hylly seinälle, aikomuksena on muutamia muitakin astioita ja ruokia teekestejä varten leikkimökkiin sisältä viedä.

Leikkimökissä on pidetty jo monet teekutsut. :)


Harja
Tämä oli oikeastaan ensimmäinen varsinainen lelu, joka leikkimökkiin vietiin. Syystä että Meea sanoi sen olevan ehdoton varuste, jotta saadaan leikkimökki siivottua. Ja ei ollenkaan huono idea; pitäähän nyt jokaisessa (siistissä!) leikkimökissä harja olla!

Kyniä, paperia ja värityskirja
Piirtäminen on mukavaa ja siksi kasattiin leikkimökkiinkin penaali täyteen puuvärejä. Taiteilua varten leikkimökissä on pieni nippu A4-paperia ja värityskirja.

Nukke
Nukkevalikoimasta valittiin yksi nukke (joka ei ollut Baby Born), jonka saa ulos tuoda - muut nuket tulevat pysymään sisätiloissa ja toivottavasti puhtaampina. Tätä nukkea voi nyt hoivata niin leikkimökissä kuin sen ulkopuolellekin: leikkimökin kuistille kun ajattelin tuoda säilytykseen Meean nukenrattaat, joilla nukkea on jo aiemmin kyyditetty pitkin naapurustoa.


Mitä teidän leikkimökeistä löytyy?


Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Kesäloman suunnitelmia - kesälista 2017

Pikkuneiti ja mies ovat jo kesälomalla, oma lomani alkaa muutaman päivän päästä. Koska ilmatkin ovat alkaneet lämmetä (ainakin joinain päivinä!), alkaa kesäfiilis vallata mielen ja pikkuhiljaa kesän suunnitelmatkin alkavat konkretisoitua.

Vuosi sitten listasin todo-listatyyppisesti asioita kesälle jo kesäkuun alussa, nyt listani keskittyy enemmänkin siihen, mitä kaikkea neljän viikon kesäloman (ja osittain tämän kuluvan miehen lomailuviikonkin) aikana ehdittäneen tehdä.

Kaiken tämän lisäksi aiomme koko perheen voimin keskittyä lepäilyyn ja rentoiluun, sitä ei tarvinne erikseen mainita! :)

Leikkimökkileikit ovat varmaan yksi tärkeä osa kuluvaa kesää. :)


  • Vierailla Muumimaailmassa ja yöpyä Naantalissa yhden yön.
  • Saada leikkimökin sisustusprojektin valmiiksi. Tai ainakin hyvin pitkälle.
  • Käydä kyläilemässä Meean kumpienkin isovanhempien luona.
  • Käydä Meean kummien luona mökkeilemässä/veneilemässä.
  • Nukkua yhden yön asuntovaunussa Päijänteen rannalla.
  • Pelata Kanjamia.
  • Osallistua naapuruston Kääntöpaikkakekkereille - ja olla tänä kesänä järjestämisvastuussa!
  • Käydä retkellä keskustan alikulkutunnelissa (tämä on Meean hartain toive tulevalle kesälle!).
  • Käydä eväsretkellä.
  • Viettää aikaa uimarannalla.
  • Hoitaa kasvimaata


Lista on tarkoituksella tänä kesänä kohtuullisen lyhyt, koska tänä kesänä yksi erityisen tärkeä asia on myös tämä - suoraan edellisvuoden bloggauksesta kopioitu: "viettää kiireetöntä aikaa tyttären kanssa ilman tiukkoja aikatauluja tai todo-listoja". <3

Kiireetöntä (ja aurinkoista) aikaa vietettiin jo kesäkuun alussa yhden "extra-vapaapäivän" merkeissä. 


Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

Virkattu ampiaispesä

Lisää leikkimökkijuttuja - mutta kun se nyt vaan on tämän kesän the juttu, ja edelleen niin kovin keskeneräinen. :D

Idean virkatusta ampiaispesästä näin jo viime kesänä ja sellaisen tekeminen kävi mielessä jo silloin. Syystä tai toisesta (lue: en ehtinyt/muistanut/jaksanut) ampiaispesä-kokeilu jäi viime kesänä tekemättä, mutta nyt kun leikkimökin saapuessa pihaan eräs ystävä muistutteli virkattujen ampiaispesien olemassaolosta, piti kaivaa virkkuukoukku esiin.



Ampiaispesän tekeminen on supernopeaa; itse taisin sitä virkata kaikkineen kolmena iltana, mutta ajallisesti siinä ei varmaan (ainakaan taitavalta virkkaajalta - jollainen itse en siis ole) menisi kuin pari tuntia. Vähän sama idea kuin virkatuissa ruuissa ja aika samanlainen ohje kuin vaikkapa virkattuun omenaan; tämä vaan valmistui vieläkin nopeammin, kun käytössä oli huomattavasti paksumpi lanka!

Nopea ja helppo työ - ja miksei oivallinen kesätuliainenkin!

Viime viikonloppuna sain ampiaispesän virkattua loppuun ja laitettiin se samantien leikkimökin kuistille ampiaisia hätistelemään. Ja hyvä näin; olivat nimittäin jo aloittaneet pesän teon, mutta virkatun pesän ilmestymisen jälkeen ei ole amppareita leikkimökin lähettyvillä näkynyt!



Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Ihana postilaatikko leikkimökkiin

Leikkimökin sisustusjutuista yksi ehdoton hankinta oli postilaatikko. Meea ei sellaista vielä osannut toivoa, mutta itse ihastuin postilaatikko-ideaan selatessani (Pinterestissä - missäs muuallakaan) kuvia leikkimökeistä.

Pieniä suloisia (ja vaaleanpunaisia) postilaatikoita myydään aika harvassa paikassa, tai sitten en vaan osannut niitä netistä etsiä. Eräs ystävä vinkkasi Bruka Designin postilaatikosta ja ihastuin! Tämä oli juuri sellainen, mitä olin etsinytkin!

Googlettelun tuloksena selvisi, että kyseisiin tuotteisiin on jälleenmyyntioikeus ainoastaan kivijalkakaupoilla; verkkokaupoista näitä postilaatikoita ei löydy. Löytyi kuitenkin onneksi muutama kotimainen sisustusliike, jotka pyynnöstä postittavat tuotteita muuallekin Suomeen.

Laitoin sähköpostia kolmeen paikkaan; yhdestä postilaatikot olivat loppuneet ja toisesta vastausta ei ole vieläkään kuulunut. Mutta onneksi tämä kolmas, pieni naantalilainen liike, pelasti päiväni ja ennakkomaksua vastaan postittivat laatikon meille kotiin.

Postilaatikko saapui perjantaina, mutta ei ole vielä päässyt seinälle asti, koska ulkomaalaus valmistui (terassin lattiaa lukuunottamatta) vasta tänään.

Mukana leikeissä postilaatikko silti pääsi jo viikonlopun aikaan olemaan. Olisittepa nähneet pikkuneidin ilmeen, kun hänelle selvisi miten ihastuttavan postilaatikon hän onkaan saanut! Hymy ulottui valehtelematta korvasta korvaan. :)

Nähtäväksi jää, millaista postia neitokainen tähän laatikkoonsa tuleekaan saamaan tämän kesän kuluessa!



Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

lauantai 1. heinäkuuta 2017

Kasvukipuja

Oletko lapsena kärsinyt kasvukivuista? Aika moni on. Niin minäkin.

Olin itse silloin jo ala-asteikäinen ja muistan elävästi, miten kamalilta ne jalkoihin kohdistuneet kivut tuntuivat. Illalla nukkumaan mennessä tuntui, ettei pystynyt olemaan mitenkään päin. Jalkoihin sattui vaikka mitä teki. Aika monta iltaa meni kuulemma jalkojani hieroessa, hieronta kun oli lähes ainoa, mikä edes hieman helpotti oloa.

Samanlaiset kasvukivut ovat nyt rantautuneet meille. Ikäväkseni Meea joutuu kasvukivuista kärsimään jo nuorempana kuin minä; viime viikkoina on useampana iltana ollut nukahtaminen melkoista taistelua, kun jalat ovat olleet niin kipeät.

Oman kokemukseni pohjalta luulin, että kasvukipuja tulisi vasta vähän vanhempana, mutta ilmeisesti kasvukivut ajoittuvat 3-12 ikävuoden välille. Toivotaan, etteivät nämä 3-vuotiaana alkaneet kasvukivut tarkoita sitä, että kivuista saadaan kärsiä pahimmassa tapauksessa koko tuo ajanjakso.

Monen ohjeistuksen mukaan hieronta on paras lääke ja se on meilläkin toiminut parhaiten. Useampana iltana on pikkuneiti nukahtanut jalkojen hierontaan ja onneksi nukkunut yönsä hyvin - vaikka itku ja kipuilu onkin illalla ollut melkoista. Yhtenä iltana jouduttiin turvautumaan jopa särkylääkkeeseen, kun ei reilun puolen tunnin hieronnan jälkeenkään itku loppunut millään. :(

Onneksi tämä kuitenkin on ohimenevä - vaikkakin ikävä - vaiva. Eikä selkeästikään jokapäiväinen; kasvukipuja taisi olla ensimmäisen kerran pari viikkoa sitten ja yhteensä kolmena tai neljänä iltana neiti on kipuillut.

Monesti ovat liittyneet myös päivän aikana olleeseen fyysiseen rasitukseen; keskiviikkoisten päiväkodin jumppasalipäivien jälkeen ainakin kasvukipuilua on esiintynyt. Tänäänkin on menty kovaa ja lujaa koko päivä - toivotaan, että tämä ilta saadaan kuitenkin säästyä kipuilulta!



Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Leikkimökin sisustus - inspiraatiota etsimässä

Uusien projektien tullessa eteen Pinterest on nykyään usein paras ystäväni. Esimerkiksi Frozen-synttäriteemaan Pinterest tarjosi hurjasti ideoita!

Viimeisimpänä olen kahlannut läpi Pinterestiä etsien ideoita leikkimökin sisustukseen. Kuten aiemmassa leikkimökki-postauksessani totesin, tila on rajallinen. Pieneen mökkiin ei mahdu kaikkea mitä haluaisi. Mutta juuri siksi huolellinen suunnittelu ja pieniinkin yksityiskohtiin panostaminen on tärkeää; jotta saadaan pieni tila käytettyä mahdollisimman hyvin hyödyksi.

Synttärilahjaksi saadut pöytä ja tuolit luonnollisesti löysivät tiensä leikkimökkiin heti ensimmäisenä, ja joltain osin hieman määrittävät sitä, mitä muuta mökkiin mahtuukaan. Pöytä tuoleineen on kuitenkin mielestäni ehdoton varuste leikkimökkiin joka tapauksessa, sillä sitä tarvitaan niin piirtelyyn kuin kotileikkeihinkin.

Toinen ehdoton asia on jonkinlainen lukunurkka, jonne voi vetäytyä lukemaan kirjoja ja muutaman vuoden päästä vaikkapa Aku Ankkoja. Tähän onkin jo idea viritteillä - kunhan vaan mies ehtii toteuttaa. :D

Sen lisäksi leikkimökkiin tarvitaan hyllyjä ja säilytystilaa leluille. Leluja onneksi löytyy sisältä varmastikin niin paljon, että niitä ei varsinaisesti leikkimökkiä varten tarvitse ostaa lisää. :D Ehkä ulkolelujen säilytystäkin voisi jossain määrin sijoittaa leikkimökin terassille.

Pikkuneiti itse haluaisi terassille myös kenkätelineen; en vielä tiedä miten tämän toteuttaisi... Lisäksi kukkalaatikot kesäkukkineen ovat ihastuttaneet terassin kaiteilla jo useamman viikon; luonnollisesti pikkuneiti itse hoitaa kastelun pienellä suloisella kastelukannullaan. :)

Mökki on jo sisältä maalattu valkoiseksi - osin Pinterest-kuvien innoittamana - mutta varsinainen sisustus on vielä aika vähäistä. Ideoita on, mutta toteutus ja sopivien tarvikkeiden löytyminen uupuu.

Alla olevan Pinterest-kollaasin myötä saa kuitenkin vähän ideaa siitä, millaiset virikekuvat minuun ovat iskeneet ja mitä ideoita kenties leikkimökkiin ollaan napattu. Toki - edelleenkin täytyy muistaa, että meidän leikkimökkimme on pienempi kuin monet näistä, joten ihan kaikkea haluamaansa ei pysty saamaan. :D













Millainen leikkimökki teidän pihastanne löytyy - tai tulee ehkä joskus löytymään?

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

torstai 25. toukokuuta 2017

Leikkimökki pihaan


Tästä kuvasta vielä kattohuovatkin puuttuvat - mutta mökin malli sentään selviää. :)

Pikkuneidin ehdottomasti paras synttärilahja oli leikkimökki, jonka ostimme yhdessä isovanhempien kanssa.

Hyvinhyvin pienen hetken mietimme leikkimökin rakentamista itse, mutta valmismökki houkutteli enemmän. Vielä kun bongasin tämän Luoman Puutuotteen leikkimökin, joka oli hinnaltaan niin edullinen, ettei itse tekemällä olisi saanut nipistettyä samoihin euroihin.

Vaikkei kyseessä olekaan maksettu mainos - ja ehkä juuri siksi - täytyy antaa erityiskiitokset Luoman Puutuotteelle erinomaisesta asiakaspalvelusta.

Nettisivut ovat uudistuneet omasta tilauksestani, mutta vanhoilta sivuilta epähuomiossa painoin "Tilaa" -nappia väärän mökin kohdalla. Tuotenimessä eroa oli ainoastaan numerosarja - ja itse valitettavasti huomasin sen vasta tilausvahvistuksesta. No, onneksi edes silloin.

Olin samantien yhteydessä yritykseen, pahoittelin kämmäilyäni ja pyysin tilatun tuotteen vaihtoa. Hinta mökeillä oli siis täsmälleen sama, mökit vaan erimallisia. Vastaus tuli nopeasti ja vaihto onnistui vaivattomasti. Sen jälkeen sain useamman henkilökohtaisen sähköpostin, jossa infottiin tilauksen tilasta ja kuljetuksesta.

Toimituskin oli äärimmäisen nopeaa! Sivuilla luvattiin 14 vrk toimitusaika ja tilasin mökin juurikin kahta viikkoa ennen pääsiäistä, jotta mökki ehtisi ennen synttärijuhlia perille. No, kun tilauksen tein keskiviikkoaamuna, kuljetusliikkeestä soiteltiin jo torstaina, että milloin ollaan kotona, jotta saadaan mökki pihaan. Jos omat (työ)aikataulut olisivat antaneet periksi, mökki olisi ollut pihassamme jo perjantaina, eli kaksi päivää tilauksesta. Erittäin nopeaa toimintaa!

Vuolaista kiitoksista itse asiaan, eli leikkimökkiin.

Leikkimökistä tulen tekemään vielä oman postauksensa kesän edetessä, kunhan saadaan mökki sisustettua loppuun ja maalattua ulkopuoleltakin.

Pikkuneiti ahkerana mukana tekemässä perustuksia. 

Tällä hetkellä mökki on siis kasattu ja maalattu sisältä. Ulkomaalin väristä vielä neuvotellaan (pikkuneidin kanssa, jolle ei meinaa kelvata muu kuin pinkki), mutta lähiviikkoina varmasti ulkoseinätkin saavat maalia pintaan.

Sisäpuoli maalattiin kauttaaltaan valkoiseksi, joka tuo mökkiin tilantuntua ja raikkautta. Mies vähän vastusteli valkoista lattiaa, mutta myönsi kyllä jälkikäteen, että se näyttää ihan hyvältä. Nähtäväksi jää, kuinka valkoisena se pysyy leikkien myötä. :)

Pystytykseen en itse juurikaan osallistunut, mutta miehen mukaan se oli erittäin helppoa. Enemmän aikaa meni perustusten tekoon kuin itse leikkimökin kasaamiseen. Mukana tuli hyvät asennusohjeet ja mökin kasaaminen onnistui yhden miehen työnä - eli ei siis ollut niin painavia tms osia, että siihen olisi kahta kasaajaa tarvittu.

Valkoista sisältä. :)


Toistaiseksi sisustuksen osalta on vielä aika minimalistista. Synttärilahjaksi saatu pöytä ja tuolit mökistä löytyvät, mutta muu on vielä mietinnässä. Lukupaikka ja seinähyllyjä sinne ainakin pitäisi saada, kunhan mies ehtii tekemään. Minun hommanani olisi verhot ikkunaan ja oveen - siinä sitä riittääkin aloittelevalle ompelijalle haastetta.

Pikkuneidillä on kovat visiot tulevan leikkimökin ilmeestä ja sisustuksesta, mutta valitettavasti leikkimökin rajallinen tila ei anna mahdollisuuksia aivan kaikkeen. Se on kuitenkin jo lyöty lukkoon, että neitokainen saa mökkinsä edustalle itse valitsemansa kesäkukat "parvekelaatikoihin" - joita saa sitten itse kastella kesän ajan. <3

video


Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

torstai 4. toukokuuta 2017

Neiti 3 vuotta

Pikkuneiti täytti pari viikkoa sitten kolme vuotta ja on taas kehityspäivityksen aika. 

Viimeksi kirjoittelin vastaavaa päivitystä puoli vuotta sitten - sitä ennen vähän tiuhempaankin tahtiin.

Arendelin prinsessa 3-vuotissynttäreillään.



Ei enää mikään taapero, vaan lapsi!


Vaikka jo 2,5-vuotis kehityspäivityksessä minusta on (näemmä) tuntunut siltä, että Meea on kasvanut yhtäkkiä isoksi tytöksi - tämä tunne on vahvistunut entisestään alkuvuoden aikana.

Jos hänestä viime syksynä tuli omatoiminen tyttö, alkuvuoden aikana hän on todellakin muuttunut taaperosta lapseksi.

Leikit ovat muuttuneet astetta mielikuvituksekkaammiksi ja taidot ovat kehittyneet lähes joka saralla. Tietynlainen "minä itse" -uhma ja yrittäminen on muuttunut ihan oikeaksi tekemiseksi; hän ihan oikeasti osaa ja saa tehdä asioita - eikä lopputuloksena (useimmiten) ole kiukunpuuska vaan onnistunut suoritus.

Peuhupäivässä maaliskuussa riehumassa. :)


Erityisen innostunut pikkuneiti on siivoamisesta - ihmeellistä! Hän vie omatoimisesti roskia roskikseen ja tykkää kantaa olohuoneen pöydältä tiskejä äidille tiskikoneeseen laitettavaksi. Viime viikonloppuna hän totesi aamupalan jälkeen "äiti, siivotaanko!" ja ei auttanut muu kuin alkaa siivoamaan - sitten oli neiti tyytyväinen.

Meeallahan on myös ahkeruus-tarrataulu, johon saa tarroja auttamisesta - mutta pakko myöntää, että ihan joka kerta ei olla muistettu laittaa. Eikä siis hän itsekään niitä muista; vaikka tarrojen ansaitseminen on mukavaa, niin siivoaminen ja äidin auttaminen ovat mukavaa puuhaa ihan muutenkin. :)



Selkeä kehittyminen isoksi tytöksi on siis ollut nähtävillä viime kuukausina, mutta tämä kasvuvaihe on tietyllä tavalla aiheuttanut myös yhden kehityskriisin meillä. Tuntuu, että Meea itsekin kamppailee sen kanssa, olisiko hän iso vai pieni tyttö. Hän osaa paljon, taidot ovat korkealla tasolla ja häneltä tietyllä tapaa odotetaankin jo aika paljon; häntä kutsutaan usein isoksi ja reippaaksi tytöksi. Etenkin päiväkodissa - yhtenä ryhmänsä vanhimmista ja taitavimmista lapsista - hän saa kohtalaisen vähän avustusta ja se onkin toisinaan johtanut ongelmiin.

Tietyllä tapaa Meea ehkä haluaisi olla vielä pieni - vaikka taidot ja ikä kertovatkin muuta. Tästä on viime viikkoina aika paljon kotonakin juteltu ja Meea on saanut extrapaljon sylittelyaikaa ja hellimistä. Vaikka onkin jo iso ja reipas tyttö, saa silti välillä olla äidin sylivauva ja pieni tyttö - ei se mihinkään katoa, vaikka kasvaisi kuinka isoksi!

Isollakin tytöllä on pienet riemunaiheet; vappupallo sai hymyn huulille pitkäksi aikaa. <3



Vaikeita sanoja ja R-kirjain


Sanavarasto on niin laaja, että välillä jää äidiltä suu auki. Yhtenä esimerkkinä; ajettiin kaupan pihaan ja mies sanoi "Onpas täällä paljon autoja." Meea huusi takapenkiltä "Joo, täällä on ruuhka!" Oltiin kummatkin ihan ihmeissään, että miten Meea tuollaisen sanan tiesi; mies vielä totesi, että sen takia ei ollut ruuhka-sanaa käyttänyt, kun ajatteli, ettei Meea sitä vielä ymmärrä. 

Kielellisesti Meea on aina ollut vähän kehitystä edellä ja taitaa olla edelleen. Päiväkodistakin on kommentoitu, että tuntuu kuin juttelisi isomman tytön kanssa - Meean ääntäminen on niin selkeää, sanavarasto laaja ja hän myös kykenee tietynlaiseen pohtivaan keskusteluun. Myös uskomaton muisti ja asioiden yhdistely tuo oman lisänsä Meean kanssa keskusteluun; välillä tuntuu olevan vanhempiaan nokkelampi monessakin asiassa. :)

Kuukausi sitten Meea oppi myös R-kirjaimen. Aiemmin R on tullut vaihtelevasti silloin tällöin; välillä oikein, välillä kurkkuärränä ja välillä jäänyt kokonaan pois. Nyt viime viikkoina R-kirjain on tullut mukaan sanoihin 95-prosenttisesti ja tämä äiti jaksaa edelleen hämmästellä, miten hienolta neidin puhe kuulostaa, kun R sorahtaa niin kauniisti. Neiti on itsekin hyvin innoissaan R:n löytymisestä ja mielellään sanoo sellaisia sanoja, joissa R-kirjain on - jopa "Arttu" tulee aivan oikeaoppisesti, vaikka siinä R on vähän hankalassa kohdassa!



Meea osaa todella paljon lauluja ja loruja ulkoa. Kymmeniä, en edes tiedä kuinka monta yhteensä. Niitä hän lauleskelee itsekseen tai äidin kanssa; Ihhahhaa, Leipuri Hiiva ja Taakse jää ovat meillä kestosuosikkeja. Lisäksi päiväkodissa opitut laulut ja lorut kulkeutuvat kotiin ja välillä tuleekin mielenkiintoisia tilanteita, kun neiti kysyy äidiltä apua, jos ei muista kaikkea "Miten se äiti meni se pakkanen paukuttaa, paukuttaa, pakkanen paukuttaa." "Öö, äiti ei kyllä tiedä. Odotapas, niin katsotaan googlesta." :D Tullut aika monia uusia tuttavuuksia itsellenikin - esimerkiksi tuo edellä mainittu Revontulitanssi on sellainen, jota meillä laulettiin maaliskuussa varmaan päivittäin parin viikon ajan.

Laulujen osalta ei ole rajoituttu suomen kieleen, vaan esimerkiksi Paljon onnea vedetään perään englanniksikin; "häpi pörstdee juu". Taas niitä tilanteita, kun äidillä jäi suu auki - ilmeisesti siis päiväkodissa oli synttäreiden kunniaksi laulettu kummallakin kielellä ja sen verran hyvin jäi englanti neidin mieleen, että osasi kotonakin vielä laulaa. :) Niin ja toki "Let it go":ta meillä myös lauletaan englanniksi...

Ja se muisti, se on kyllä uskomaton. Kaikki asiat, joista sovitaan "tehdään sitten huomenna" tai "saat sitten viikonloppuna" - hän muistaa takuuvarmasti. Viimeistään illalla nukkumaan mennessä: "Äiti, me ei muistettu tehdä sitä!", jos onkin sattunut päivän aikana unohtumaan. Muistoja on tullut myös pitkän ajan takaa; esimerkiksi hiljattain yksi muisto viime keväältä - josta ei ole kyllä viime kevään jälkeen meillä edes puhuttu!




Viikonpäivät ja kirjaimet kiinnostuksen kohteena


Päiväkodin neuvolaan kirjoittamassa palautteessa oli esille nostettu, että Meean aikakäsitys on hyvin kehittynyt - tietää esimerkiksi mitä "eilen" tarkoittaa ja mitä silloin tapahtui. Viikonpäivät ovat alkaneet viime viikkoina kiinnostaa kovasti. Keskiviikon Meea on muistanut jo pitkään, koska se on päiväkotiviikon paras päivä, eli jumppasalipäivä. Nyt muutkin viikonpäivät ovat suht koht hallussa ja Meea muistaa mikä päivä tulee vaikkapa torstain jälkeen ja mitkä päivät ovat viikonloppua. Perjantaiaamuna kun kerrotaan viikonpäivän nimi, hän jo huutaa "Nyt alkaa viikonloppu, viimeinen päiväkotipäivä!"

Väreistä Meea tietää varmaan kaikki, josta neuvolassa oltiin ihmeissään. Siellä sanottiin, että 3-vuotisneuvolassa ei vielä tarvitse tunnistaa värien nimiä ja 4-vuotisneuvolassakin riittää että tunnistaa kolme väriä. No, Meea on tunnistanut jo varmaan alle 2-vuotiaasta asti useamman värin ja jo pitkään koko väripaletin. Okei, ehkä laventeli, indigo tai terrakotta eivät ole hänelle tuttuja - mutta en usko isänsäkään tunnistavan niitä kaikkia. :D

Kirjaimet ovat alkaneet kiinnostamaan älyttömästi. Jo pitkään Meea on tunnistanut Meean kirjaimen, Artun kirjaimen ja äidin kirjaimen (eli M, A ja T) - sekä jostain syystä myös Ö:n. Esimerkiksi kauppareissuilla hän hihkuu "Prisma"-kyltistä, että "äiti katso, tuolla on Meean kirjain ja Artun kirjain!". Arpajaisista voitettujen aakkos-jääkaappimagnettien myötä kirjaininnostus kasvoi, uusia kirjaimia opeteltiin ja nyt niitä luetaankin monenlaisista tikkukirjaimilla kirjoitetuista paikoista - viimeisimpänä päiväkodin aulassa olleesta Osallisuuslaatikon nimestä. Kirjaininnostuksesta johtuen latasin myös ipadille Ekapelin hiljattain; Meea on sitä viitisen kertaa pelannut ja tykännyt kyllä kovasti - ja osannut myös enemmän kirjaimia kuin äiti uskoikaan! Aivan suvereenisti Meea tunnistaa nyt jo kirjaimet A, E, I, M, O, P, R, S, T ja Ö; useimmiten myös J, K, L, U, V ja Ä. Olen itse oppinut lukemaan 4-vuotiaana ja voi olla, että Meean kehitys tämän osalta seuraa äidin jalanjälkiä.

Numeroita Meea ei vielä tunnista (ei ole kyllä harjoiteltukaan). Hän osaa laskea kahteentoista asti ihan oikein - useimmiten tosin lasketaan kymmeneen, piilosta leikkiessä. Lisäksi Meea tietää hyvin vahvasti olevansa nyt 3-vuotias ja osaa näyttää sormilla oman ikänsä.





Lukutoukka


Tällä hetkellä leluista ja leikeistä ehdottomasti parasta puuhaa on lukeminen. Meea on aiemmin ollut hieman huono keskittymään kuuntelemaan kirjoja ja olenkin monesti harmitellut, miten mukavaa olisi päästä kunnolla lukemaan. No, nyt on päässyt - ihan liikaakin. :D 

Viime syksyn mittaan Meea malttoi alkaa keskittymään kunnolla kirjojen kuuntelemiseen; siis sellaisten, missä oli ihan muutama lause sivullaan. Niitä luettiin - jos ei ihan päivittäin, niin useamman kerran viikossa. Joulun aikoihin keskittymiskyvyssä tapahtui selkeä muutos ja Meea malttoi keskittyä koko ajan pidempiin ja pidempiin kirjoihin. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että joskus saatetaan käyttää 1,5 tuntia (!!) siihen, että luetaan kirjoja yhtäjaksoisesti. Makoillaan vierekkäin, katsellaan kuvia ja minä luen kaikki tekstit, Meean kuunnellessa kiinnostuneena. Onneksi meillä kirjoja on sen verran paljon, että innostus näihinkin on toistaiseksi säilynyt - tosin kirjastostakin on käyty kirjanippuja lainaamassa silloin tällöin. :) Olen itsekin ollut lukutoukka lapsena, joten siksi minusta on ihanaa, että Meeakin on nyt kirjoista innostunut - ja vaikka lukeminen tietyllä tavalla sitoo itseä (helpompaahan olisi vaan antaa katsella lastenohjelmia), meillä kyllä luetaan paljon ja joka päivä. :)

Kirjainnostuksen myötä myös iltasadut ovat tulleet meillä alkuvuodesta pakollisiksi. Aiemmin iltasadun kertominen oli todella haastavaa, koska Meea ei olisi malttanut pysyä paikoillaan, eikä iltasadun lukeminen millään tavalla rauhoittanut unille. Jossain vaiheessa aloimme kertomaan omakeksimää iltasatua, Jutta-ketusta, josta Meea halusi kuulla joka ilta. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että iltatoimien jälkeen neiti hakee kirjan, joka luetaan hänen huoneensa lattialla; sen jälkeen hän menee sänkyyn ja siellä vielä kerrotaan lyhyt (välillä hyvinhyvin lyhyt) Jutta-kettusatu. 

Hyvä muisti muuten näkyy myös näissä kirjojen lukemisessa. Välillä - etenkin iltasadun kanssa - äiti koittaa vähän huijata ja oikoa lukemisessa, mutta jään yleensä tästä aina kiinni. "Äiti, sä unohdit lukea niistä kurahousuista", totesi neiti hiljattain kun äiti jätti pari lausetta Ainon vuosi -kirjasta lukematta. 

Hän on myös hyvin järjestelmällinen; virpomispalkinnotkin piti organisoida tarkasti.





Muut leikit


Kirjojen lukeminen on ehdottomasti se ykkösjuttu tällä hetkellä, mutta kyllä moni muukin asia kiinnostaa.

Kaikenlaiset mielikuvitusleikit ovat suuri hitti. Meean lemppari on sellainen leikki, jossa hän on äiti, minä olen isi ja isi on Meea. Sitten äiti vie Meean päiväkotiin ja lähtee isin kanssa töihin. :D

Askartelu, piirtäminen, maalaaminen ja värittäminen ovat edelleen mukavia puuhia - joskin etenkään askartelemaan ehditään melko harvoin kotioloissa. No, onneksi viikonlopun puhteena ovat äitienpäivälahjat isoäideille, tulee jotain askarreltua pitkästä aikaa. :)

Leikkikeittiö ja kokkaaminen kiinnostaa paljon. Eräänä päivänä hän järjesti teekutsut kahdelle nallelle synttärilahjaksi saadun pöydän ääressä. Aiemmin keväällä hän järjesti synttärijuhlat ja kasasi pehmoleluja ja nukkeja riviin sohvalle, ja toi jokaiselle lautasen ja mukin.

Maaliskuiset synttärijuhlat.


Muista leluista barbiet, legot, palapelit ja lautapelit taitavat olla niitä leikityimpiä. Ollaan kyllä nyt etenkin iltaisin keskitytty todella paljon kirjojen lukemiseen, joten kovin paljoa ei ole edes muita leluja levitelty leikkeihin. Ilmojen lämmetessä ollaan myös ulkona arkisin entistä enemmän ja hiekkalaatikko sekä pyöräily ovatkin hyviä ulkoaktiviteetteja - kaikenlaisen muun puuhailun ja vanhempien auttamisen ohella.

Lastenohjelmia neiti tykkää katsella ja malttaa jopa rauhoittua niiden ääreen. Välillä innostus lastenohjelmiin on sen verran suurta, että sitä on joutunut vähän rajoittamaan. Netflixistä lempparisarjoja ovat Masha ja Karhu, Daniel-tiikeri sekä kestosuosikki Pocoyo. Telkkarista ainoa sarja mitä neiti todella odottaa, on Ryhmä Hau - josta on viime viikkoina tullut älyttömän suuri suosikki! Pikku Kakkosta katsellaan ehkä parina päivänä viikossa ja boksille on nauhoitettuna Muumeja (jotka tosin ovat niitä huonoja uusia versioita, äiti ei tykkää). DVD:istä ja boksitallenteista Frozen, Maisa ja Toy Story -elokuvat ovat kovassa huudossa tällä hetkellä. Lisäksi Fröbelin palikoiden DVD:itä ollaan piiiiiitkän tauon jälkeen katseltu viime viikkoina - hienosti sujuu tanssit ja laulut neidiltäkin. :)

Värittäminen on yksi mielipuuhista - joskaan aina keskittymiskyky ei ihan riitä. :D


Allergioissa takapakkia


Allergia-asioiden osalta on otettu hieman takapakkia. Maitoallergiasta päästiin eroon viime keväänä, mutta nyt neiti on jälleen maidottomalla ruokavaliolla. :( Alkuvuodesta hän oli hyvin väsynyt, makoili ja jännitti vatsaansa erityisesti päiväkodissa. Alettiin tutkimaan asioita, mutta kun kyseessä ei ollut ummetus, alhainen hemoglobiini eikä todennäköisesti mikään neurologinenkaan asia, otettiin lääkärin määräyksestä testiin maidoton ruokavalio.

Sitä on nyt testattu kuukauden verran ja oireet ovat vähentyneet huomattavasti. Lääkäri kirjoitti vuoden loppuun asti todistuksen maidottomaan ruokavalioon, tosin ennen kesää saadaan jo varovaisesti alkaa kotioloissa testaamaan maitotuotteita ja niiden sopivuutta. Jos oireet jälleen lisääntyvät, diagnoosi on aika selkeä. On myös kuulemma ihan mahdollista, että vatsa kestäisi maitoa pienissä määrin, mutta esim. ruokajuomana aina kauramaitoa. Tämä jää nähtäväksi, kun aletaan maitotuotteita muutaman viikon päästä taas testailemaan.

Tärkein mittari minulle on kuitenkin oma lapsi, joka totesi "Minusta on mukavaa juoda tätä kauramaitoa, kun ei enää satu vatsaan!" <3

Murotkin maistuvat neidistä paremmilta kauramaidon kanssa. :)




Ei kasviksille, kyllä herkuille


Ruuan suhteen on alkanut tietynlainen nirsoilu. Päiväkodissa neiti kuulemma syö hyvin ja hyvällä ruokahalulla, mutta kotona välillä nirsoillaan. Muutamaan otteeseen on jäänyt ruoka kokonaan syömättä - mutta kyllä sitten on seuraavalla ruokailukerralla ollutkin nälkä.

Kasvikset ovat yök; kurkkua Meea söisi vaikka kuinka paljon, mutta lähes kaikki muu on kamalaa. Ruuista hän bongaa aina joukosta kaikki vihreät, punaiset ja oranssit (ja muunkin väriset), kysyy mitä ne ovat ja haluaa ne otettavan hänen ruuastaan pois. Välillä menee läpi "se on vaan maustetta" -selitys, mutta aika monesti ne ruuan seassakin olevat kasvikset jäävät lautaselle. Lasagnessa sentään porkkanaraaste uppoaa.

Suurin herkku on makaroni, sitä hän söisi vaikka joka päivä. Isin ja tyttären yhteinen lempiruoka, makaronimössö, onkin tullut tiiviiksi osaksi nykyistä ruokapalettiamme. Vaikka äiti ei siitä tykkää lainkaan. Makaronin lisäksi ranskikset ja nakit sekä kasvissosekeitto ovat neidin lemppareita. Synttäripäivänään hän toivoi kaupasta "pitkää leipää" (eli patonkia) ja karjalanpiirakoita.

Osittain nirsoiluvaiheeseen liittynee sekin, että ruokalajien osalta herkut ja inhokit vaihtelevat lähes päivittäin. Tänään makaronilaatikko saattaa olla suurinta herkkua ja huomenna se on kamalinta kuraa. Siksi ruuanlaitto onkin nykyään "helppoa" - koskaan ei voi tietää, onko ruoka Meean mieleen vai ei. Samalla ruualla siitä huolimatta mennään, ei hän saa erityiskohtelua vaikka jättäisikin ruuan täysin syömättä. Monesti myös riittävän pitkä pöydässä istuminen saa ilmeisesti nälän ilmaantumaan sen verran, että neiti suostuu edes maistamaan ruokaa - ja monesti se ruoka onkin sitten maistamisen jälkeen erinomaisen hyvää.

Synttärikakku oli herkkua. :D


Herkuttelu on lähtenyt käsistä siinä mielessä, että neiti haluaisi karkkia aina. Joka päivä ja jokaisen onnistuneen teon jälkeen. On totta, että meillä on muutaman kerran turvauduttu uhmailevan lapsen kanssa "Jos teet näin, niin saat karkkia" -lahjontaan - ja se näkyy nyt. Kohtuullinen linja on kuitenkin koitettu pitää ja herkkupäivä ei ole joka päivä. Aiemmin karkin osuus herkuttelussa oli aika pieni, mutta nyt linja on vaihtunut ja en edes muista milloin Meea olisi viimeksi syönyt jäätelön. No, eiköhän kesä korjaa tämänkin asian.

Sokeriöverit tulevat meillä edelleen hyvin pienestä, koska karkkiherkuttelusta huolimatta karkkien kertamäärä on kuitenkin yleensä pieni. Mehut juodaan sokerittomina ja limpparia Meea ei edelleenkään halua edes maistaa. Herkkujen osalta ollaan panostettu myös sipseihin ja popcorneihin, eli myös sokerittomat herkut ovat neidin mieleen.

Avuliaisuus näkyy myös ruuanlaitossa. :)



Ihana nuori neiti


3-vuotisneuvolassa käytiin pari päivää synttäreiden jälkeen. 3-vuotiaan neidin mitat olivat 99,0 cm ja 15,6 kg. Vuodessa mittaa on tullut lisää kymmenisen senttiä ja painoa kaksi kiloa, joten ihan hyvä kasvuvauhti hänellä on!

Vaatekokona on pääsääntöisesti 104, mutta muutamia 98-vaatteita vielä kaapista löytyy. Sen verran neiti on taas mittaa venähtänyt, että syksyllä ostetuissa housuissa on lahkeen mitta jo nafti ja vaatekaappi kaivanneekin ennen kesää suursiivousta. Eikä se kyllä ole ihmekään; omien mittausten mukaan elokuussa mittaa oli 93,8, eli viitisen senttiä on neiti niiden housupinojen ostosta venynyt - kyllä se alkaa jo lahkeissakin näkyä!

Kenkien koko vaihtelee 27-28 välillä, vähän kengästä riippuen. Viime kesältä jalkaan ei mahdu yhdetkään kengät, joten tulevan kesän kenkävalikoima menee kokonaan uusiksi - onneksi valtaosa hankinnoista on jo tehty äitini toimesta. :D Viime kesän kengät olivat pääsääntöisesti 25-kokoa, eli parilla koolla on taas vuodessa jalka kasvanut.




Normaalia arkea


Päikkärit meillä nukutaan edelleen ja Meea selkeästi ne tarvitsee. Arkiaamuisin herätys on ennen puoli kuutta ja unilla (tai ainakin sängyssä) neiti on nyttemmin ollut yleensä jo 19.30 maissa. Viikonloppuaamuisin heräämisaika vaihtelee; tai siis yleensä hän herää jo ennen kuutta, mutta välillä malttaa rauhoittua vielä hetkeksi nukkumaan meidän sänkyyn. Aikaisia ne aamut joka tapauksessa ovat - välillä lomien viimeisinä päivinä päästään niihin kahdeksan aamuihin, ja se on kyllä aivan luksusta.

Meea on päiväkuiva; pottailu lähti käyntiin pitkällisen tuskailun jälkeen ihan itsestään ja neiti oppi ns. kerrasta. Yöllä vaippa on vielä käytössä; joinain aamuina kuiva tai kuivahko, mutta ei meillä mitään kiirettä ole siitä eroon päästä. Niin kuin neuvolassakin juuri sanottiin; mieluummin kuiva sänky kuin joka-aamuinen lakanoiden vaihto. 


Prinsessa-ballerina päiväkodin teemaviikolla. 


Sen verran prinsessa hänestä on jo tullut, että hiuksia saa jo laittaa ja lettejäkin on ollut päässä useamman kerran (lähinnä tosin öisin kiharoita tuomassa). Aiemminhan siis hiukset olivat nounou-osastoa ja ponnarin laittokin suuren maanittelun tai tappelun takana. Nyt Meealla on aika lailla päivittäin päiväkodissa päässään ponnari ja/tai pinni. Sen suurempiin virityksiin ei arkiaamuisin ehditä, mutta välillä viikonloppuisin on testattu muitakin kampauksia. Hiukset ovat kuitenkin niin ohuet ja liukkaat (kuten äidilläänkin), että minun sormillani niihin ei mitään kovin kauniita kampauksia väkerretä. 

Reipas, tomera, nokkela, omatoiminen, touhukas, iloinen, kohtelias, kujeileva, huumorintajuinen, vilkas. Kaikki nämä adjektiivit olivat edellisestä kehityspostauksesta, mutta ne pitävät paikkaansa edelleen - osa jopa vahvemmin kuin puoli vuotta sitten!

Ihana 3-vuotias nuori neiti - äidin rakas!



Jos blogin lukijoissa on muita samanikäisten lasten vanhempia, olisi kiva kuulla teidänkin kuulumisia? Miten kova on vauhti ja mikä on mielipuuhaa teillä? :)



Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

3-vuotiaan Frozen-synttärit

Pikkuneiti täytti perjantaina 3 vuotta ja synttärijuhlia vietettiin Frozen-teemalla jo pääsiäismaanantaina. Sikäli juhlapäivän ajankohta oli täydellinen, sillä pikkuneitihän syntyi kolme vuotta sitten nimenomaan pääsiäismaanantaina - vaikka päivämäärä olikin eri.

Neiti ilmoitti jo kauan sitten, että haluaa Frozen-synttärit ja ison täytekakun ja Elsa-mekon. Näitä toiveita kuunneltiin ja neiti saikin ihastuttavat Frozen-synttärit (vaikka neiti totesikin pari päivää ennen juhlia, että haluaakin mieluummin Ryhmä Hau -synttärit...). Jälkikäteen kyselin, mitä synttäreistä jäi mieleen; kuulemma taikasauva, korkokengät, Elsan jääjuoma ja Olafin porkkananenä piirakan päällä olivat päällimmäisenä mielessä. :)

Arendelin prinsessa. <3

Juhlahumua-kaupasta tilattu Lightbox oli juhlapöydän kruunu - ja edelleen tällä tekstillä meillä hyllyn päällä esillä. :)

Juhlapöytä ja synttärisankari. 

Juhlakoristeissa mentiin aika pienellä linjalla tänä vuonna - mutta aika kiva kokonaisuus tästä silti tuli. :)

Frozen-teemaiset tarjottavat.

Olafin porkkanapiirakka.

Synttärikakku teemaväreissä. 

Annan ja Hansin voikkarit.

Arendelin muffinit.

Huurteiset lumipallot.


Svenin herkut.

Pikkunaposteltavaa; Olafin pikkuveljet, Olafin käsivarret ja taustalla vielä Svenin papanat (jotka kirvoittivat pikkuneidiltä moooonta naurua). 

Elsan jääjuoma, Annan marjamehu sekä Sulanut Olaf (eli vettä, isoja jääpaloja ja porkkana). 

Eräänä iltana leikkelin ikkunakoristeeksi lumihiutaleita. Jouluvalot jäivät pois juhlakoristeista, kun ei keksitty helppoa kiinnitystapaa juhlapöytään. 

Pikkuneiti sai puhaltaa kolme kynttilää. :)

Synttärijuhlat hymyilyttivät. :)

Tomerana kakunleikkaus-puuhissa.
Pikkuneidin ainoa synttärilahjatoive oli leikkimökki, jonka ostimme yhdessä isovanhempien kanssa (ja joka ei jostain kumman syystä tässä kuvassa näy - mökkiä kun ei vielä ole kasattu). Aika paljon kaikkea muutakin lahjapöydästä silti löytyi - jopa pöytä ja tuolit leikkimökin sisustukseksi! Kuvan ulkopuolelta (sen leikkimökin lisäksi) lahjaksi tuli vielä sählymaila ja maali, jotka ovat olleet jo ulkona kovassa käytössä. 

Lahjoista pakko nostaa esiin tämä lahja, josta äitikin on kateellinen. :D Meean yhdet kummit lomailivat Jenkeissä ennen synttäreitä ja ostivat avaruusmuseosta lahjaksi tällaisen hienon Nasa-barbien! On ollut yksi leikityimmistä leluista kuluneella viikolla. :)

Alussa mainitsin, että neiti toivoi pari päivää ennen synttärijuhlia teemaksi sittenkin Ryhmä Hau:ta. Teemaa ei vaihdettu, mutta ex tempore -ostoksena käärin lahjapakettiin vielä Vainu-koiran - joka päätyikin unileluksi. :) 


Synttärikortin teksti. :)

Taikasauva oli suuri hitti koko juhlien ajan. <3

Onnellinen synttärisankari uudella tuolillaan, "Olafin pikkuveli" kädessään. :) 

Frozen-synttärit olivat siinä mielessä mukava teema, että ideoita löytyi netistä ja Pinterestistä pilvin pimein - sen verran suuri kestosuosikki tuo Frozen tuntuisi olevan. En taida itsekään uskaltaa heittää juhlakoristeita vielä pois, mikäli neitokainen tahtoo Frozen-synttärit ensi vuonnakin. :D

p.s. Blogiin tulossa myöhemmin vielä erillinen postaus juhlaruuista resepteineen.

Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.