Olen harmitellut sitä, etten itse osaa virkata. Minä (kuten oma äitinikin) olen innokas kutoja, mutta virkkaaminen on jäänyt vähemmälle. Itsekään en ole juurikaan aikuisiällä mitään virkannut; ala-asteen käsityötunneilla ne pakolliset jutut.
Hullaantuminen virkattuihin ruokiin ja ihanpakkosaada-fiilis kasvoi, kun eräässä mammaryhmässä näistä käytiin kovaa keskustelua. Ostin pari kerää lankaa, virkkuukoukun ja googletin ohjeita, joiden avulla kokeilin, onnistuuko.
Ja onnistuihan se!
Eivät ne omat tekeleeni mitään maailman kauneimpia ole, koska virkkuutaito ei ole vielä kovin vahva, eikä käsiala tasaista. Mutta kyllä ne malleikseen tunnistaa!
Kun tämä uuden taidon opettelu sattui sopivasti aikaan ennen joulua, ajattelin näitäkin laittaa Meean joulukalenterin täytteeksi. Katsotaan nyt, ehdinkö kuinka moneen luukkuun näitä saada - pariin ainakin. Oma tavoitteeni oli kaksi luukkua, joka nyt on jo täynnä.
Valmiina on siis tähän mennessä porkkana, omena ja yksi domino-keksi (ja toinen päättelyä vaille valmis).
Lankoja on ostettuna kasa. Ohjeita sekä malleja on netti täynnä ja Pinterest pullollaan. Itse aloitan näistä helpoimmista, mutta kunhan tämä virkkaustaito kehittyy, niin on vaikka mitä ruokia, joita haluan yrittää virkata. Ehkä ihanimpina donitsit, herneenpalko, banaani ja valkosipuli. Näihin on vaikka kuinka paljon ideoita!
Ainoa huono puolihan tässä on se, että kun vapaa-aikaa on muutenkin aika vähän, joutuu yleensä kotitöistä karsimaan, jotta ehtii päikkäriaikaan tai iltaisin virkkaamaan. Vielä kun tässä joulun alla on vähän muutakin ns. ylimääräistä hommaa... Että kiitokset vaan sille mammaryhmälle, joka aiheutti minulle tämän hurahtamisen! :D
Seuraa Facebookissa, Instagramissa ja Bloglovinissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!