maanantai 19. tammikuuta 2015

Upouusi matkasänky ja unettomat yöt

Annan kaikille matkasängyn ensikäyttäjille ilmaisen vinkin. Testatkaa matkasängyssä nukkumista jo kotona ennen ensimmäistä reissua!

Meillä aiemmin matkasängylle ei oikeastaan ole ollut tarvetta, sillä sekä mummilasta että mummulasta löytyy pinnasänky Meean vierailuja varten. Viime vuoden aikana ei yökyläiltykään isovanhempien lisäksi kuin Meean toisten kummien luona kesällä; silloin Meea oli vielä niin pieni, että mahtui nukkumaan yöunet vaunukopassa.

Nyt alkuvuodesta on tarkoitus reissata muuallakin, joten matkasängylle tulee olemaan tarvetta - siksi matkasänky löytyikin Meean joululahjatoivelistasta. Joulupukki toi sängyn ja ensi kertaa matkasänkyä testattiin viime viikonloppuna, kun kyläiltiin Meean kummien luona.

Ja voi kuinka toivoinkaan, että olisi testattu sänkyä jo kotona!

Muutenkin kyläpaikoissa nukuttaa vähän huonommin kuin kotona. On erilainen sänky, outo huone, paljon ihmisiä ja monesti myös niin paljon touhua, ettei edes malttaisi mennä nukkumaan.

Nyt suurimman haasteen aiheutti kuitenkin tuo sänky. Kun on tottunut nukkumaan puisia pinnoja vasten ja välillä (jopa tarkoituksella) työntämään jalkansa pinnojen välistä, oli vähän vaikeaa sopeutua kahisevaan matkasänkyyn.

Meidän matkasänky on Emma Basic; arvostelu tulee blogiin, kunhan käyttökokemuksia on hieman enemmän.

Ei puhettakaan, että olisi voinut nukuttaa sänkyyn. Eikä se kyllä olisi kovin helppoa ollutkaan, jos olisi pitänyt silitellä tai pitää kädestä; reunat kun ovat aika korkeat, eikä pohjaa voi nostaa (kuin ehkä joidenkin lisävarusteiden avulla).

Sängyssä nukkuessa Meea heräsi joka kerta, kun käsi tai jalka osui sängyn reunaan. Kun se ei ollutkaan tutun ja turvallisen tuntuinen reuna. Aika monesti piti vielä alkaa raapimaan reunaverkkoa kynsillä - ai että oli mukava ääni keskellä yötä...

Meidän pikkuneiti kun pyörii vähintään 180 astetta yön aikana, niin niitä heräämisiä tuli yön aikana aika monta - eikä päikkäritkään kovin pitkiä olleet. Eikä joka kerta auttaneet pelkät silittelyt ja peiton päälle laittamiset. Muutaman kerran pikkuneiti nukahti peitto mytättynä hänen ja sängynreunan väliin; näin ei tarvinut koskea reunaan ja pystyi nukkumaan.

Mutta kyllä sinä ensimmäisenä yönä valvottiin yhdessä kohtaa pari tuntia ja jouduttiin ottamaan maitoakin. Yömaitoa on siis ennen tätä juotu meillä viimeksi joskus lokakuussa - muutoin Meea on nukkunut niitä 10-12 tunnin yöunia ilman heräämisiä. Ensimmäisenä matkasänky-yönä sain itse nukuttua alle viisi tuntia, Meealle unta taisi kaikkineen yön aikana tulla kahdeksisen tuntia.

Sängyn sivuissa ollut verkko oli hyvä siinä mielessä, että sieltä näki vauvan hyvin itse viereisessä sängyssä makoillessaan. Huono siinä mielessä, että herännyt vauvakin näki minut. Useamman kerran matkasängystä yritettiin - keskellä yötä - kontata verkon läpi. Vaikka Meea kuinka puski päätään sängyn seinämää vasten, niin ei päässyt äidin luo. Ja sekös itketti vielä lisää.

Toinen yö reissussa sujui jo vähän paremmin, mutta ei se matkasänky edelleenkään Meean lempipaikka ollut. Viime yönä omassa sängyssä nukuttikin sitten 12 tuntia - ilman yöheräämisiä.

Matkasänkyyn täytyisi turvautua seuraavan kerran jo tänä viikonloppuna. Täytyy koittaa nyt itse nukkua varastoon, sillä luvassa voi jälleen olla vähäuninen viikonloppu...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!