Eli siis toisin sanoen; ensimmäinen hammas tekee (kai) tuloaan ja sen vuoksi Meeaa ei oikein nukuta.
Ja juuri kun meillä alkoi olla jo kohtuullinen päiväunirytmi. Ja sitten tulivat ne kiusalliset kutisevat ikenet ja pilasivat kaiken.
Viime rytmin mukaan nukuttiin neljät päiväunet; klo 8-9 maissa puolisen tuntia, klo 10-11 maissa puolisen tuntia, klo 12-13 maissa 2-3 tuntia ja klo 17-18 maissa vielä tunnin verran. Päiväunta kertyi 4-5 tuntia. Yöunille klo 19-20 aikoihin ja aamuherätys lähes kellontarkasti joka aamu kuudelta.
No, nytkin saatetaan (hyvänä päivänä) nukkua neljät, viidet tai jopa kuudet päikkärit, mutta ne ovat kestoltaan yleensä max puoli tuntia. Tai oikeastaan lähes aina aika tarkasti puoli tuntia.
Pitkät päikkäritkin tulee kyllä joskus; viimeistään siinä vaiheessa, kun tyttö on jo niin väsynyt, ettei vaan jaksa olla valveilla. Mutta ne eivät tule joka päivä ja niitä edeltää kova taistelu. Yleensä ne pitkät unet tulevat (ja nukutaan) sylissä; muutenkin sylissä tuntuu nukuttavan paremmin kuin sängyssä. Esimerkiksi eilen nukutin rättiväsynyttä tyttöä ensin 2 h sylissä, jonka jälkeen unta riitti vielä tasan sen maagisen puolen tunnin verran sängyssä. Harmi vaan, että ihan kaikkia unia ei voi sylissä nukkua.
Pitkät päikkäritkin tulee kyllä joskus; viimeistään siinä vaiheessa, kun tyttö on jo niin väsynyt, ettei vaan jaksa olla valveilla. Mutta ne eivät tule joka päivä ja niitä edeltää kova taistelu. Yleensä ne pitkät unet tulevat (ja nukutaan) sylissä; muutenkin sylissä tuntuu nukuttavan paremmin kuin sängyssä. Esimerkiksi eilen nukutin rättiväsynyttä tyttöä ensin 2 h sylissä, jonka jälkeen unta riitti vielä tasan sen maagisen puolen tunnin verran sängyssä. Harmi vaan, että ihan kaikkia unia ei voi sylissä nukkua.
Yöunille lähdetään nykyisin 20-21 aikoihin ja herätys on edelleen tasan kuudelta. Yöllä herätään onneksi edelleen vaan kerran. Mutta jos ennen valveilla oltiin yöllä puolesta tunnista tuntiin, nyt muutamana yönä on valvottu yli kolmekin tuntia!
Karkeasti laskien unta tuli ennen 15 tuntia ja nyt päivittäinen unimäärä on kymmenen tunnin luokkaa. Ei siis ihme, jos meillä on tällä hetkellä vähän kiukkuinen ja kitisevä tyttö!
Tämän viikon tavoitteena on kuitata univelkaa. Tänään keskitytään Meeaan, joka tätä kirjoittaessa nukkuu sylissä - levottomasti, mutta nukkuu kuitenkin. Ehkä jo huomenna tai ylihuomenna tai yliylihuomenna päästäisiin myös äidin univelan kimppuun; oma nukkuminen kun ei oikein luonnistu, jos vauva suostuu nukkumaan vain sylissä. Mutta onneksi meillä on aiemmin nukuttu niin hyvin yöt ja päivät, että eiköhän tämän valvomisen kestä. Toivotaan, että tämä on oikeasti hampaista johtuvaa - ja menee pian ohi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!