Mutta sain siis hoidoksi sairaalareissun jälkeen kaksi antibioottikuuria; toisen viideksi päiväksi ja toisen viikoksi.
Sairaalasta varmistin vielä ennen lähtöä, että antibiootit varmasti soveltuvat imetykseen. Vakuutettiin niiden sopivan, eikä asiaa kommentoitu sen kummemmin.
Meillä oli sattumalta vauvan 1 kk -neuvola kotiutumispäivänäni ja tietysti neuvolassa oli puhetta myös sairaalareissustani. Neuvolan täti totesi minun saaneen melko tujut antibiootit ja suositteli maitohappobakteereja sekä minulle että vauvalle. Koska Pirppu syö jo valmiiksi Rela-tippoja ja itse en ole aiemminkaan tarvinut antibioottikuuriin maitohappobakteereita, en ajatellut asiaa sen kummemmin. Etenkään kun ei sairaalassakaan moisesta oltu mainittu.
No, antibioottikuuri alkoi torstaina. Perjantai-aamuna suloinen tyttömme muuttui kamalaksi itkupilliksi. Vatsanväänneitkut olivat kamalat, eikä mikään tuntunut auttavan. Eikä auttanutkaan. Kun aamupäivän mittaan omakin vatsa alkoi hieman oireilla, tajusin syyksi oloon ne kamalat antibiootit. Koska sain maitohappobakteereja apteekista vasta iltapäivällä Markon tultua töistä, päätin lopettaa imettämisen siihen asti, ettei suotta Pirpun olo pahene entisestään. Sairaalareissun aikana imetystauot, pumppaaminen ja korvikkeen syönti olivat jo tulleet tutuksi, joten imetystauko ei tuntunut niin pahalta. Tosin siis korviketta meillä oli lisämaitona syöty jo aiemminkin vauvan pienen koon takia.
Antibiootit kuitenkin huudattivat vauvaa perjantaina sen verran, että ensimmäiset kunnon unet tulivat vasta viideltä iltapäivällä. Siinä vaiheessa Pirppu oli jo ihan yliväsynyt ja äitiäkin vähän itketti kärsivän vauvan puolesta. :( Illalla otettiin avuksi vielä vatsakipuihin tarkoitetut tipat - tuoksuivat muuten paljon paremmille kuin omat antibioottini, olisin mieluusti tehnyt vaihtokaupan. :) Nekin saattoivat osaltaan hieman helpottaa Pirpun oloa, että sai yöllä edes jonkin verran nukuttua.
Annettiin maitohappobakteereille hetki aikaa vaikuttaa ja pumppasin maidon talteen pakastimeen. Nähtäväksi jää, pystyykö sitä käyttämään vai aiheuttaako sekin jopa pieninä erinä vatsavaivoja.
Testasin imetystä seuraavan kerran su-iltapäivällä. Kun siitä ei tullut oireita, uskaltauduin ma-aamun imettämään normaalisti. Virhe!
Olin sitten tästä johtuen maanantain kaksin kotona pää punaisena huutavan vauvan kanssa. Mikään ei auttanut vatsavaivoihin ja unet olivat vartin torkkuja. Iltaan mennessä olivat sekä äiti että tytär kovin väsyneitä. Ei tarvinne edes mainita, että päätös imetystauosta ab-kuurin loppuun saakka oli aika helppo.
Vatsakivut jatkuivat ti-aamupäivään saakka. Joskus klo 11 aikoihin tuntui kuin meillä olisi ollut aivan eri tyttö. Se meidän kiltti ja suloinen Pirppu palasi kotiin. :) Huudot - ja valtava piereskely - loppuivat kuin seinään ja meillä oli mukava loppupäivä yhdessä mm. univelkaa kuroen.
Ab-kuurin viimeisen pillerin otin eilen, mutta turvallisuussyistä jatketaan pumppailua ja korvikkeen antoa ainakin vielä tämä päivä. Pirpun alkuviikkoinen huuto oli sen verran sydäntäsärkevää, etten halua ehdoin tahdoin aiheuttaa pikkuiselle tuskaisia kipuja. Ja toki haluan säästää myös omia hermojani ja jaksamistani, ei nimittäin hirveästi maanantaina naurattanut...
Propsit neuvolan tädille, kun kertoi ab-kuurin vaikutuksesta vauvan vatsanväänteisiin. Suuret miinukset sairaalalle, joka ei tästä maininnut mitään ja jota ei muutenkaan tuntunut kiinnostavan se fakta, että imetän. Mutta tietääpähän nyt sitten jatkossa, ettei Pirppua voi imettää ab-kuurin aikana - toivottavasti ei niitä kuureja enää tälle äidille tarvitakaan. :)
Annettiin maitohappobakteereille hetki aikaa vaikuttaa ja pumppasin maidon talteen pakastimeen. Nähtäväksi jää, pystyykö sitä käyttämään vai aiheuttaako sekin jopa pieninä erinä vatsavaivoja.
Testasin imetystä seuraavan kerran su-iltapäivällä. Kun siitä ei tullut oireita, uskaltauduin ma-aamun imettämään normaalisti. Virhe!
Olin sitten tästä johtuen maanantain kaksin kotona pää punaisena huutavan vauvan kanssa. Mikään ei auttanut vatsavaivoihin ja unet olivat vartin torkkuja. Iltaan mennessä olivat sekä äiti että tytär kovin väsyneitä. Ei tarvinne edes mainita, että päätös imetystauosta ab-kuurin loppuun saakka oli aika helppo.
Vatsakivut jatkuivat ti-aamupäivään saakka. Joskus klo 11 aikoihin tuntui kuin meillä olisi ollut aivan eri tyttö. Se meidän kiltti ja suloinen Pirppu palasi kotiin. :) Huudot - ja valtava piereskely - loppuivat kuin seinään ja meillä oli mukava loppupäivä yhdessä mm. univelkaa kuroen.
Ab-kuurin viimeisen pillerin otin eilen, mutta turvallisuussyistä jatketaan pumppailua ja korvikkeen antoa ainakin vielä tämä päivä. Pirpun alkuviikkoinen huuto oli sen verran sydäntäsärkevää, etten halua ehdoin tahdoin aiheuttaa pikkuiselle tuskaisia kipuja. Ja toki haluan säästää myös omia hermojani ja jaksamistani, ei nimittäin hirveästi maanantaina naurattanut...
Propsit neuvolan tädille, kun kertoi ab-kuurin vaikutuksesta vauvan vatsanväänteisiin. Suuret miinukset sairaalalle, joka ei tästä maininnut mitään ja jota ei muutenkaan tuntunut kiinnostavan se fakta, että imetän. Mutta tietääpähän nyt sitten jatkossa, ettei Pirppua voi imettää ab-kuurin aikana - toivottavasti ei niitä kuureja enää tälle äidille tarvitakaan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!