Meidän pikkuneiti on nukkunut yönsä erittäin hyvin - tähän mennessä on ollut vain pari vaikeampaa yötä. Toisena vatsavaivat huudattivat, eikä mikään muu auttanut kuin kanniskelu ympäri asuntoa. Toisena valvottiin kahdesta seitsemään (sopivasti juuri Euroviisu-iltana; silloin, kun äiti oli mennyt nukkumaan vasta puoli kahden jälkeen).
Nyt kuitenkin näyttäisi vähän vuorokausirytmi jostain syystä neitosella kääntyneen; päivällä nukutaan ja yöllä kukutaan.
Tämä alkoi keskiviikon ja torstain välisenä yönä, jolloin varsinaiset valvomiset olivat kestoltaan alle tunnin, mutta heräämisiä olikin sitten aika monta yön aikana. Vauva, jonka tähän mennessä on yleensä joutunut ainakin kerran yössä herättämään syömään herätyskellon kanssa, herätteli nyt niin, että pisin yhtenäinen unijaksoni oli alle kaksi tuntia. Aamulla vauvaa sitten nukutti pidemmästi, mutta päivällä olleesta neuvolareissusta johtuen en itse ehtinyt tuolloin kuromaan univelkaa kiinni. Ja koska olin tankannut beroccaa, limsaa ja suklaata, jotta pysyisin hereillä neuvolareissun, ei uni tullut kunnolla enää iltapäivälläkään - vain pikkutorkut otin ennen yöunia.
Noh, seuraava yö olikin sitten vielä edellistä vaikeampi - ja pohjalla oli jo hieman univelkaa. Menin yöunille joskus kymmenen maissa ja heräsin varsinaisesti puolenpäivän aikaan. Kokonaismäärä unta taisi olla jotain viiden tunnin luokkaa. Voin kertoa, että siinä vaiheessa kun olin valvonut kolmesta kuuteen ja juuri saanut neidin nukahtamaan omaan sänkyynsä, ei hirveästi naurattanut, kun miehen herätyskello alkoi pirisemään vieressä. ONNEKSI pikkuneiti jatkoi uniaan ja itsekin pääsin pariksi tunniksi lepuuttamaan silmiä.
Perjantai olikin varmaan se päivä, jolloin minua on väsyttänyt kaikista eniten. Lukuisat päikkäritkään eivät tuntuneet auttavan, eikä jumissa olleet niskat varmaan helpottaneet oloa. Mieskin sanoi töistä tullessaan, että nyt näytän ensimmäistä kertaa sellaiselta väsyneeltä äidiltä, joita elokuvissa aina on. Ei tainnut olla ihme; olihan minulla vielä yöpaita päällä ja hiukset harjaamatta miehen tullessa töistä. :D
Viime yönä sain onneksi jo yhdet kolmen tunnin (!!) unet, ja pisin valvomisjaksokin oli vaivaiset 1,5 tuntia. Miehelle kiitos yhden yösyötön hoitamisesta pullon avulla - vaikka jouduinkin tosin silloin nousemaan nukuttamaan tyttöstä, niin pääsin kuitenkin vähän helpommalla viime yönä. Tasainen väsymys toki on päällä vieläkin, mutta tänään on sentään jaksanut tehdä muutakin kuin nukkua - ja yöpaidankin vaihdoin pois päältä jo ennen aamuyhdeksää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!